keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Kiertolaiselämää

Poukkoilemme vähän väliä saaristotilan ja pientilan väliä ja yritämme hoitaa remontteja ja muita projekteja akuuttiusjärjestyksessä. Meillä on itse asiassa lisäksi olemassa pieni kämppä kaupungissa joka on virallinen kotimme mutta nyt olisi tarkoitus mahdollisimman pian hankkiutua siitä eroon.

Vajaa vuosi sitten aloimme laittaa paikkoja kuntoon rupsahtamaan päässeellä sukutilallani (pientila) ja siellä ollessamme olemme asuneet pienessä, hirsisessä saunamökissä. Meillä on siellä huone johon mahtuu periaatteessa sängyt ja lipasto ja se on siinä. Saunan kiuasta lämmittämällä lämpiää koko mökki joten hyvin on paukkupakkasillakin pärjätty, mutta pyykinpesu ja ruuanlaitto on täytynyt ulkoistaa eli hoitaa etukäteen joko kaupungissa tai naapurissa asuvan perheenjäsenen luona. Lisäksi isäntä on työnsä puolesta viikkoja kerrallaan poissa kotoa joten silloin olen kaksin kaksivuotiaan kanssa kaupungissa. Siellä me sitten koitetaan pysyä järjissämme betonihelvetissä ja yritetään olla tukehtumatta katupölyyn :) Saunamökkiolosuhteissa on tuntunut liian hankalalta olla kahdestaan vilkkaan pikkupojan kanssa, mutta nyt onneksi alkaa helpottaa ja suunnittelemme pysyvästi lähtöä kaupungista. Jihuu! Remontin edetessä asumisoloihinkin tulee tietysti parannuksia kun mummonmökkiin voi muuttaa. Olemme päättäneet että mantereen pientila on "tukikohtamme" vaikka saaristotila yhtä lailla tärkeä onkin.


Saunamökki


Saaristotila on täysin asumiskelpoinen (vailla nykymukavuuksia) mutta siellä en ole vielä uskaltanut olla kahdestaan lapsen kanssa, varsinkaan ilman pyykkikonetta! Kotityön määrä vauvan kanssa nimittäin on ollut uskomaton puhumattakaan univelasta joka vie voimat ihan fyysisestikin. Onneksi nyt alkaa tuntea itsensä ihan ihmiseksi taas ja on valmis uusiin seikkailuihin.

"Kaikki" muut tuntuvat jo suorittavan ensimmäisiä kevätkylvöjä ikkunalla ja seuraavan kotieläintensä perheenlisäyksiä mutta meillä se on tänä vuonna vielä teoreettisemmalla tasolla. Jotain pientä kasvimaata on varmaan tulossa, samoin se perinteinen marjastus/sienestys/kalastus, mutta muut omavaraisuuspyrkimykset joutuvat odottamaan tänä vuonna. Meillä on nytkin menossa alituinen muuttoprojekti jota toteutamme pikkuhiljaa pienissä erissä, minkä lisäksi nämä rakennusten peruskorjaukset ovat työn alla. Jos nyt saisi korjattua kanalankin uuteen uskoon pientilalla niin ensi vuonna olisivat maatiaiskanat erittäin tervetulleita. Noh, yrittänyttä ei laiteta!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti