Me

Olemme kolmihenkinen perhe johon kuuluu vuonna -14 syntynyt poika, mieheni Jeppe ja minä.

Tavanomainen kesäpäivä saaristossa.

Sekä minä että Jeppe olemme viettäneet lapsuutemme maalla touhuten. Itse olen puuhannut pienestä asti puutarha- ja pihatöiden parissa sekä seikkaillut lähimetsissä. Luonto ja sen eri ilmiöt ovat tulleet tutuiksi, samoin monenlaiset käsityöt, eläimet, sienet, marjat ja kasvit. Haaveenani on kauan ollut maatiaisrotuiset kotieläimet joista erityisesti lampaat ja kanat kiinnostavat.

Jeppe on kaupungista kotoisin mutta on viettänyt lapsuudestaan suuren osan saaristossa ja hallitsee niin veneen käsittelyn, kalastuksen, traktorit ja muut koneet sekä remonttihommat. Hänkin on luontoihminen ja innokas kalamies.

Osittainen omavaraisuus ruuan suhteen on tulevaisuuden tavoitteemme, ainakin siten että kasvikset tulisi viljeltyä itse ja eläimiä kasvatettua omaan käyttöön. Polttopuut teemme jo nyt omasta metsästä ja vesi saadaan omasta kaivosta. Kalastusta, marjastusta ja sienestystä tulee myös harrastettua. Pääosan ajasta vievät nykyisellään kuitenkin kalastajatilan ja pientilan kunnostustyöt, perhe-elämä ja muut työt. 

Miten helkkarissa olemme sitten päätyneet kahden pientilan pyöritykseen? Kalastajatila on olemassa Jepen suvun kautta ja pientila on omassa suvussani kulkenut 1700-luvulta saakka. Meidän kunniaksemme on tullut jatkaa molempien tilojen hoitamista ja suhtaudumme hommaan intohimoisesti. Molemmat paikat kaipaavat kunnollista peruskorjausta joten työt eivät ainakaan meidän elinaikanamme lopu.

Kahden pientilan ylläpito vaatii ahkeruutta, taitoa ja kovaa työtä. En väitä että pääsisimme esimerkiksi joskus etelänlomalle tai edes Särkänniemeen. Toisaalta haluamme luoda elämän joka on sen verran antoisaa että kummempia irtiottoja ei tarvitse. Luksusta emme kaipaa kunhan perusasiat elämässä ovat kunnossa. Yhteiskunnan ulkopuolelle heittäytymistä emme tavoittele mutta haluamme elää elämää josta kummatkin haaveilemme. Ei auta muu kuin sanoista tekoihin, sillä vain satsaamalla suunnitelmiinsa voi päästä päämääräänsä. Hommaa ja tekemistä riittää että mitään maalaisromanttista tyyssijaa meillä ei ole. Retriittiä voi hakea muualta :)

Harvinainen kuva jossa emme ole työtamineissa! Halutessamme osaamme myös antaa sivistyneen vaikutelman.

Elämäntapamme on mahdollista sen ansiosta että teemme parhaamme mukaan yhteistyötä ja jaamme työtehtävät kullekin omaan osa-alueeseensa. Jeppe on merenkulun parissa töissä ja pyörittää myös rakennusfirmaa, minä vastaan kotirintaman töistä. Yhdessä teemme remonttia ja muita ulkotöitä. Poikamme on erittäin kiinnostunut kaikista moottoreista, rakentamisesta ja eläimistä, ja vanhempina meillä on kunniatehtävänä opettaa hänelle mahdollisimman monia erilaisia taitoja ja tietoja.

Kevätilta saaristossa.