Miksi lampaita?

Tajusin tässä eräänä päivänä että yksi pitkäaikaisimmista haaveistani olisi ehdottomasti oma, pieni lammaslauma. Tämä on siis jo ihan lapsuuden aikainen haave ja joskus täytyy saada unelmoidakin.  Lampaita tai muitakaan elukoita meille ei tule ennen kuin elämämme on tarpeeksi vakiintunutta, mutta monestakin syystä lampaiden pito olisi järkevää.

Lampaita saaristossa vuonna 1996.

Kalastajatilalla on ollut lampaita aina kesäisin, tosin ei enää viime vuosina. Kun Jeppe perheineen tuli kalastajatilalle vuonna 1996, se oli ollut melko tyhjillään noin parikymmentä vuotta. Voi vain kuvitella miten metsittynyt pihapiiri rupesi olemaan! Valtavasti töitä on tehty pihan ja rakennusten parissa ja lampaat ovat osaltaan auttaneet maisemoinnissa. Lampaat olivat kesäisin lainassa lähisaaren lammastilalta ja ne haettiin ja vietiin venekyydillä.

Pullerot pikkupässit maisemointipuuhissa saaristossa vuonna 1996.

Unelma lampaista pompsahti taas pinnalle kun viimeaikainen teema meillä on ollut vahvasti risut ja raivaus. Koska haluan elämältä muutakin kuin risusavottaa, täytyy laiduntavia eläimiä olla. Lampaat eivät ole esimerkiksi vuohen veroisia raivaajia, mutta pitävät kyllä heinät ja risukoiden alut aisoissa. Lisäksi lampaat ovat helpohkoja käsiteltäviä ja hoidettavia. Lampaan liha jakaa mielipiteet mutta minusta ainakin karitsan liha on hyvää. Nahasta saa taljoja ja muitakin tuotteita ja villaa voi melko helposti vaikka huovuttaa. Mummoni on aikoinaan opettanut minulle myös villan karstaamisen ja kehräämisen alkeet. Neulominenkin on aivan peruskauraa ollut jo pienestä saakka. Olisipa mahtavaa omistaa villapaita jonka on alusta asti tehnyt itse, aivan lampaan kasvattamisesta lähtien.

Laidun ja umpeenkasvanutta rantaa vuonna 1996.

Sama ranta vuonna 2016. Missä lampaat?

Merenrantaniityillä laidunnus olisi erityisen tärkeää, sillä muuten rannat kasvavat nopeasti täyteen järviruokoa. Entisaikaan laidunnetut rantaniityt muodostivat monipuolisen kasvilajiston ja elinympäristön monille eläinlajeille. Nykyisin melkein kaikki rannat puskevat järviruokoa, jota myös (virheellisesti) kaislaksi nimitetään. Järviruo'on leviämiseen vaikuttaa osaltaan myös vesistöjen rehevöityminen. Tälle saaristoniitylle olisivat laiduntajat tervetulleita ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta!