keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Maakrapu kalassa


Kävimme kalassa. Olen hävettävän huono veneilyasioissa. En ole oikeastaan tähän mennessä osannut moottoriveneellä ajaa ja nyt oli korkea aika opetella. Saaristossa ei pelkkien airojen varassa pitkälle pötkitä toisin kuin vaikka sisämaan pienissä järvissä. Sinänsä aika noloa sillä Jeppe työkseen ohjailee isoa rahtialusta ja itse olen ihan kauhuissani kun pitäisi käsitellä pikku perämoottoria. Mitä kaikkea siinä onkaan, kaasu, ryyppy, vaihteita, propelleri jopa! Ääk! Nyt meillä oli tilaisuus jättää lapsemme vähäksi aikaa anopin huostaan ja keskittyä rauhassa minun merenkulkuun perehdytykseeni. Onneksi vene ei kaatunut enkä ajanut kiveen tai sotkenut verkkoja potkuriin. Lopulta koko homma olikin aika yksinkertaista kun alkuun pääsi.













Verkkoja nostettaessa kävi ilmi että suuri hauki oli jäänyt verkkoon. Se pääsi livahtamaan pakoon koska oli niin löyhästi kiinni enkä ehtinyt napata sitä haavilla. Ihan totta. Jepen mielestä minun olisi pitänyt ottaa se paljain käsin niskasta vaan kiinni. En kyllä varmasti lähde sohimaan haukea sillä tavoin, huh. Vaikka isot hauet olisivat miten säyseitä ja mukavia käsitellä.





Pari verkkoa laskimme ja saaliiksi tuli muutama kuore. Ne on niitä kurkun hajuisia sinttejä. Yksi ahven oli jopa ahmaissut verkkoon jääneen kuoreen kitaansa ja jäänyt samalla itse saaliiksi. Ahven oli sen verran pieni että päästimme sen vapaaksi, mutta välipalastaan se joutui luopumaan. 


 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti