Tässä ruukussa oli upea amppelimansikka. Onhan siitä vielä rippeet jäljellä, mutta 90 % on nyt peuran masussa. Oikeasti, onko niiden pakko tulla ihan talon nurkilta syömään? Tarkkasilmäiset lukijat huomaavat myös taustalla sojottavat, valkoiset aidantolpat. Niiden avulla pensaiden ja puiden taimet on jouduttu suojaamaan verkkoaidalla peurahyökkäyksiltä.
Wikipedia tietää kertoa että valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus) istutettiin Suomeen 1930- ja 40-luvuilla paikkaamaan harvaa riistakantaa. Minnesotassa perustettiin erityinen peurakomitea jonka avulla peuroja lennätettiin Suomeen, ja nykyinen kanta polveutuu siis vain muutamista yksilöistä!
Anopin kasvimaa on suojattu verkoilla ja aidoilla. Oikealla kasvavaa oreganoa on hiljattain käyty nyppimässä mutta lipstikka ei sentään ole kelvannut.
Syyllinen näkyy kaislikossa. Ovathan ne kauniita mutta tällä alueella luontaisia vihollisia ei ole, joten kanta on päässyt todella suureksi. Eiväthän valkohäntäpeurat Suomen luontoon millään muotoa kuulukaan mutta ovat varmasti tulleet jäädäkseen. Jotkut väittävät että peurat vihaavat lampaita, eli kenties lammaslauma olisi hyvä peurankarkotin. Onkohan muilla vastaavia kokemuksia valkohäntäpeuroista?
Voi, ei! Ikäviä puutarha-apulaisia teillä!
VastaaPoistaMeilläpäin ovat metsäkauriit alkaneet lisääntyä. Pihaan eivät ole vielä tulleet, mutta lähellä on käyty!
Onhan se harmi kun suurella vaivalla hoitaa pihaa ja sitten nips naps kaikki menee yhdessä yössä (vinkki: pionit ovat ainoita kasveja jotka eivät kelpaa). Kaiken lisäksi peuroista on tullut niin kesyjä etteivät viitsi aina edes juosta pakoon ihmistä. Punkkejakin ne levittävät... Toivottavasti teille ei vastaavia puutarhureita eksy!
Poista